UralTone Over Drive Special - rakennusohje

UralTone Overdrive Special on Princeton-chassikseen sovitettu versio maineikkaasta Dumble ODS kitaravahvistimesta. Kytkentää on skaalattu hieman alkuperäistä pienemmäksi, pääteasteena on 6V6 pari josta tehoa saadaan runsaat 22W.

Tässä artikkelissa käydään rakentamisen vaiheet kattavalla sarjalla kuvia. Aivan kaikkia yksityiskohtia ei ole kuvattu erikseen, mutta työ käydään liki kohta kohdalta läpi. Varsinainen rakentaminen tehdään layout-kuvan ja osalistan kanssa.

Mikäli et ole vielä ostanut rakennussarjaa, tutustu näihin kuviin ja ohjeisiin huolella ennen rakentamisen aloittamista. Näin saat hyvän käsityksen siitä, millaisesta työstä on kyse. Rakentaessa lue aina ohjeen kohta kokonaisuudessaan läpi ennen tekemistä. Joissain kohdin työvaiheesta on useampi kuva.

Noudata rakentamisessa aina layout-kuvaa ja osalistaa. Älä muokkaa kytkentää, ellet tiedä mitä teet. Emme pysty antamaan tukea, mikäli sarja ei vastaa ohjetta.

Päivitämme välistä sarjojen kytkentöjä ja ajan myötä näihin tulee aina parannuksia tai muutoksia esim. osien saatavuuden mukaan. Mahdolliset poikkeavuudet tämän ohjeen kuvasarjaan ovat mahdollisia. Mahdollisten muutosten kohdalla pyrimme lisäämään huomioita tämän ohjeen tekstiin.

→ Katso UralTone Overdrive Special (ODS) vahvistinrakennussarja verkkokaupassamme ←

UralTone ODS - Layout

UralTone ODS - BOM - bill of materials

UralTone ODS - Schematics

Komponenttien tunnistaminen

Juotosohjeita

Tarkista aina ensin, että kaikki osat ovat mukana toimituksessa. Jos löydät puutteita ota yhteyttä sähköpostitse tai sivujen "ota yhtettä" lomakkeen kautta. Huomaa, että komponentit voi olla hiukan eri näköisiä kuin valokuvissa. Huomaa, myös että osien jännitekestot voi olla korkeampia kuin mitä listassa lukee. Pyrimme pitämään komponenttien mallit samoina, joten joudumme joskus huonon saatavuuden vuoksi vaihtamaan osan valmistajaa tai mallia. Eli jos jokin osa on hiukan eri värinen, älä säikähdä, jokaisessa komponentissa on tarvittavat arvot merkitty osan kylkeen. Lue osalistan huomiot tarkasti.

Vahvistimen rakentaminen käsittää kolme vaihetta. Chassikseen kiinnitettävien osien asentaminen ja näiden keskenäinen ohdotus, kytkentälevyn ladonta ja juottaminen sekä kytkentälevyn asennus chassikseen ja sen johdottaminen. Suosittelemme seuraamaan alla olevien kuvien kokoamisjärjestetystä. Noin rakentaminen on helpompaa eikä osia tarvitse juottaa vaikeissa ja ahtaissa paikoissa.

1 - Kotelon valmistelut

UralTone ODS rakennetaan Princeton-chassikseen. Ennen rakentamisen aloittamista koteloa tulee työstää hieman. Riippuen sarjan mukana toimitetusta verkkomuuntajasta muuntajan aukotuksen kulmat tulee leikata pois. Sovita ensin verkkomuuntaja paikoilleen. Muuntajan tulee mennä kotelon läpi siten, että sen pakan mutterit osuvat kotelon pintaan. Tarvittaessa leikkaa muuntajan asennusaukon kulmista palat kuvan osoittamalla tavalla pois.

2 - Kannen pienet komponentit

Asenna kanteen tulevat osat. Huomioi putkenkantojen asennussuunta:

Noval-kannoilla (pienet) nastaton väli osoittaa kuvassa klo 10 suuntaan.
Octal-kannoilla (suuret) keskellä olevan tapin ura osoittaa klo 7:30 suuntaan.
Asenna kaksi läpivientikumia
Asenna seitsemän 10mm M3 korotuspalaa.

Noval-kannat toimitetaan joko valmiiksi kiinnitetyllä hatun kiinnityslaipalla tai ilman. Mikäli kiinnityslaippaa ei ole valmiiksi kannassa, tämä irroitetaan hatusta ja asennetaan samalla kannan kanssa pinottuna. Kannat ja korotuspalat kiinnitetään M3x6 ruuveilla.

Sama työvaihe kotelon ulkopuolelta katsottuna.

3 - Takapaneelin osat

Kiinnitä takapaneeliin asennettavat osat:

Kaksi jalkakytkimen ohituksen vipukytkintä
Jalkakytkimen muovirunkoinen jakki
Efektiloopin monojakit, joista toinen on varustettu kytkimellä
Kaiutinlähtöjen jakit, joista toinen on varustettu kytkimellä
Presence:n B2.2kΩ potentiometri
Verkkokytkin. Tämän asennuksessa kotelon sisäpuolelle kytkimen kierteisiin asennetaan mutteri ja kotelon seinää vasten suurikokoinen tähtialuslevy. Kotelon ulkopuolelle asennetaan sileä prikka ja mutteri. Kytkimen asennussyvyyttä voi säätää kotelon sisäpuolelle jäävän mutterin korkeudella.
Kaksi sulakepesää

Sama työvaihe kotelon ulkopuolelta.

4 - Etupaneelin vipukytkimet

Juota etupaneelin kaksiasntoisen "Rock / Jazz" DPDT vipukytkimen korvakkeisiin kaksi 6cm ruskeaa johdinta sekä yksi 15cm valkoinen johdin. Huomioi valkoisen johtimen sillatut juotoskorvakkeet. Voit leikata pienen lyhyen pätkän kytkentälankaa satunnaisesti valikoidusta komponentin kytkentälangasta. Esim. 100Ω R32 tai R33 vastuksesta voi leikata tarvittavan alle sentin pätkän kytkentälankaa.

Juota etupaneelin kaksiasentoisen "Deep" SPDT kytkimen keskimmäiseen juotoskorvakkeeseen 10cm. johdin. Pujota laitimmaisiin juotoskorvakkeisiin 390pF kondensaattori ja juota tämä toisesta päästä kiinni. Toiseen päähään pujotetaan 10cm valkoinen johdin ja sekä kondensaattori ja johdin juotetaan kiinni.

Huom. Varmista ennen juottamista että keskimmäisen juotoskorvakkeen johdin ei osu reunimmaiseen juotoskorvakkeeseen kun tätä juotetaan.

Viimeiseksi juota kolmiasentoiseen "Bright" SP3T kytkimeen 6cm valkoinen johdin sen keskimmäiseen juotoskorvakkeeseen.

5 - Etupaneelin osat

Kiinnitä edellä valmistellut kolme kytkintä etupaneelin. Muista asentaa etulevy paikalleen.

Kinnitä loput etupaneelin osat:

Merkkivalo
Potentiometrit
Sisääntulon kytkimelliset jakit.

Sama työvaihe kotelon ulkopuolelta nähtynä.

6 - Kannen muuntajat

Sarjan mukana tulevassa päätemuuntajassa ensiön pääteputkille tulevat johdot ovat molemmat punaiset. Asennuksen helpottamiseksi väritä kuvassa oikeanpuoleiseen johtoon raita käyttämällä tussia tai vastaavaa. Näin johdin on tunnistettavissa myöhemmin.

Kiinnitä edellä merkitty päätemuuntaja, kuristin ja verkkomuuntaja koteloon. Päätemuuntaja ja kuristin asennetaan M4 ruuvilla ja muttereilla koteloon. Pujota näiden johtimet läpivientikumien läpi. Verkkomuuntaja työnnetään purkamatta / avaamatta ruuveja kotelon läpi. Kiinnitä muuntaja kotelon sisäpuolelta käytämällä M4 aluslevyjä ja muttereita.

Sama työvaihe kotelon sisältä katsottuna.

7 - Loput kotelon osat

Kinnitä juotosrima koteloon. Käytä tässä pidempää M3/8 ruuvia ja kahta mutteria. Näistä toinen jää juotosriman kiinnityskorvakkeen ja kotelon väliin jolloin sen asennuskorkeus nousee hieman.

8 - Verkkokaapeli

Asenna verkkojohdin takapaneeliin. Kuori sarjan mukana toimitetusta verkkojohdosta sen ulkokuorta noin 30cm matkalta. Verkkojohtimen lyhentäminen kuin myös asennus paneelin on esitetty erillisessä ohjeessa joka löytyy osoitteesta:
https://uraltone.com/blog/puristettavan-vedonpoistajan-asennus/

Huom. Mikäli kuorinnassa jonkin kolmen sisällä kulkevan eriste menee rikki siten, että näiden kuparisäikeet näkyvät on kuorinta mennyt pieleen. Leikkaa johto poikki ja kuori uusi 30 cm pätkä.

9 - Muuntajien johtimien juottaminen koteloon asennetuihin osiin.

Juota päätemuuntajan lähdön (toisio) sininen johdin kaiuttimen jakkiin. Jatka samalla johtimella lisäkaiuttimen jakille. Älä juota lisäkaittimen jakin liitosta vielä.

Juota päätemuuntajan musta johdin jakin maahan. Tämä kannattaa kuoria pidemmältä matkalta siten, että johdon voi juottaa myös jakin keskimmäiseen korvakkeeseen. Jatka samalla mustalla johtimella lisäkaiuttimen jakille.

Viimeisenä leikkaa keltainen 4Ω lähdön johdin lyhyeksi ja eristä sen pää kutistesukalla.

Pujota kutistesukat verkkokytkimeen juotettaviin ruskeaan ja siniseen johtoon. Juota verkkojohtimen ruskea johdin sulakepesälle ja jatka siitä verkkokytkimelle sen alempaan, oikealla olevaan juotoskorvakkeeseen. Juota verkkokaapelin sininen johdin verkkokytkimen alempaan, vasemmalla olevaan juotoskorvakkeeseen. Lämmitä kutistesukat kiinni.

Yksityiskohta samasta työvaiheesta. Huomioi kytkimen juotosten suojaksi asennetut kutistesukat.

Purista ja juota M4 rengasliitin verkkojohdon KE-VI johtimeen. Johtimen pituus määritellään siten, että tämä johdin irtoaa viimeisenä mikäli johtimen vedonpoisto pettää ja johdin repeytyy irti. Kuvassa johdin on jätetty lyhentämättä. Rengasliitin kiinnitetään M4 ruuvilla, tähtialuslevyllä ja mutterilla siten, että rengasliittimen ja kotelon väliin tulee tähtialuslevy.

Juota verkkomuuntajalta tulevat 5Vac ja 325Vac johtimet tasasuuntausputken kannalle. 5Vac johtimet juotetaan pinneille 2 ja 8 ja 325Vac johtimet pinneille 4 ja 6.

HUOM: Muuntajien johtimien värit vaihtelevat muuntajan valmistajista ja tuotantoeristä. Varmista aina johtimien oikeat värit ja jännitteet sarjan mukana toimitetuista layout-ohjesta taikka muuntajan merkinnöistä. Älä käytä ylläolevaa kuvaa mallina tarkistamatta oikeaa johdotusta ensin.

Juota verkkomuuntajan sisääntulon (ensiö) 230Vac johtimet verkkokytkimen keskimmäiseen juotoskorvakepariin. Pujota kutistesukka johtimiin ennen juottamista.

Yksityiskohta samasta työvaiheesta.

Juota hyppylangat jalkakytkimen jakin maadoituksesta takapaneelin kytkimien keskimmäisiin juotoskorvakkeisiin. Kuvassa on käytetty vastusten kytkentälankaa. Koita juottaa johdot jakkiin siten että sen juotoskorvake jää auki. Tähän juotetaan myöhemmin johdin.

Alemmista juotoskorvakkeista juotetaan johtimet jakin keskimmäisille kontakteille.

Chassikseen (koteloon) tehtävät työt ovat toistaiseksi valmiit ja rakentelun esimmäinen vaihe on suoritettu. Chassiksen voi nyt siirtää työpöydällä syrjään kytkentälevyn latomista ja juottamista varten.

Huom: Kuvan vihreä johdin on kierrätetty muuntajan johdosta. Layoutissa johtimen väri on keltainen. Älä käytä tässä yksisäikeistä vihreää johdinta. Tätä käytetään ainoastaan putkien hehkujen johdotukseen.

10 - Kytkentälevyn rakentaminen

Kytkentälevyllä osa padeista on jaettu sekä komponentin ja siihen tulevan johtimen kesken. Juottaessasi osaa tarkista aina, jakaako komponentti johdon kanssa yhteisen padin. Jätä nämä padit juottamatta. Leikkaa kuitenkin tämäkin johdin lyhyeksi. Näin levyä ei tarvitse irroittaa loppukokoonpanon aikana. Ota myös talteen komponenteista leikattuja johtimia. Näille on käyttöä myöhemmin.

Juota diodit D1 ja D2 (1N4148) sekä D4 (1N4007) levylle. Diodeilla on määrätty asennussuunta. Kotelon painatettu raita kohdistetaan piirilevyn painatuksen mukaisesti.

Juota 0.6W metallikalvovastukset piirilevylle. Vastuksilla ei ole määrättyä asennussuuntaa. Nämä voi kuitenkin latoa painatuksiin nähden lukusuuntaan jolloin raidoitus luetaan levyllä aina saman suuntaisesti.

Juota 1W hiilikalvovastukset piirilevylle. Näilläkään osilla ei ole määrättyä asennussuuntaa.

Juota 2W metallikalvovastukset piirilevylle.

Juota muovikalvokondensaattorit (polyester, polypropyleeni) sekä silver mica-kondensaattorit levylle. Näillä osilla ei ole määrättyä asennussuuntaa.

Juota elektrolyyttikondensaattorit ja tantaalikondensaattori piirilevylle. Näillä osilla on määrätty asennussuunta:

Vaakaan asennettavien elektrolyyttikondensaattorien plusnapa on merkitty koteloon tehdyllä uralla. Kohdista uritettu pää piirilevyn painatusten mukaisesti.
Pystyyn asennettavissa elektrolyyttikondensaattoreissa napaisuus on merkitty kotelon sivuun painatetulla raidalla. Tämä raita osoittaa miinusnavan. Levyn painatuksissa on vastaava valkoinen puoliympyrä.
Tantaalikondensaattorissa miinusnavan tunnistaa lyhyemmästä kytkentäjalasta. Piirilevyllä painatus on sama kuin pystyyn asennettavilla elektrolyyttikondensaattoreilla: lyhyt kykentäjalka kohistetaan valkoisen puoliympyrän mukaan.

Juota trimmerit levylle.

Juota releet K1 ja K2 levylle.

Juota diodisilta ja JFET levylle. Tarkemmat kuvat alla:

Kytkentälevy on suunniteltu siten, että tähän voi juottaa saatavuuden mukaan erilaisia JFET transistoreja. Sarjan mukana toimitetaan PN4416 JFET. Tämä juotetaan levylle ylläolevan kuvan osoittamalla tavalla.

Metallikoteloon pakattu nelipinninen 2N4416A asennetaan levylle ylläolevan kuvan mukaisesti.

Diodisillalla on määrätty asennussuunta. Kohdista kotelon plus-merkki kytkentälevyn merkinnän mukaisesti. Diodisilta kannattaa asentaa hieman irti levystä helpomman vaihdettavuuden takia.

Kytkentälevyn ladonta ja juotokset ovat valmiit, samoin kuin rakentamisen toinen vaihe. Tarkista vielä levyn kääntöpuolelta että juotokset ovat hyvät ja komponenttien kytkentäjohdot ovat leikattu lyhyiksi.

11 - Kytkentälevyn asentaminen koteloon

Kiinnitä kytkentälevy chassikseen seitsemällä M3/6 ruuvilla.

12 - Kytkentälevyn ja muuntajien väliset juotokset

Juota verkkomuuntajan anodijännitteen (325V) keskiulostulon valkoinen johdin kytkentälevylle.

Juota kuristimen siniset johtimet sekä päätemuuntajan sisääntulon (ensiö) keskiulostulo kytkentälevylle. Juota myös ensiön punaiset johtimet. Alussa merkitty johdin juotetaan kuvassa vasemmapuoleisen pääteputken kannalle.

13 - Etupaneelin ensimmäiset juotokset

Lyhennä ja juota kytkimiltä tulevat johtimet sekä etupaneelin potentiometreihin että kytkentälevylle. Huom. Älä juota Bass ja Volume -potentiometrien johtimia vielä. Näihin juotetaan myöhemmin lisää osia tai johtimia.

Sama työvaihe kuin edellä, juotokset kytkentälevylle.

14 - Etupaneelin maadoitus / bus bar

Juottamisen helpottamiseksi etupaneelin potentiometrien takana kulkee maadoitukselle oma johdin. Tämä asennetaan noin sentin etäisyydelle potentiometrien juotoskorvakkeista. Johtimen toinen pää juotetaan kiinni FET-sisääntulon jakin maadoituskorvakkeeseen.

Taita paksu yksisäikeinen lanka suoraksi ja taita sen päähän 90° taitos ja tämän päähän pienempi taitos juottamista varten yllä olevan kuvan mukaisesti.

Sovita johdinta kotelossa ja mittaa / arvioi jakin puoleisen pään taitteen paikka. Juota johdin molemmista päistä kiinni.

Käytä komponenttien johtimista leikattuja pätkiä potentiometrien maadoitusten juottamiseksi. Juota ensin johdin potentiometriin (tai jakkiin) kiinni.

Kierrä johdin maadoituksen bus barin ympäri ja juota se kiinni. Potentiometerille juotetaan neljä maadoitusta ja normal-jakille yksi.

Valmis asennus näyttää tältä.

15 - Etupaneelin johdotus ja komponentit - kytkimet

ODS kytkennässä käytetään suojattuja johtimia osassa sen häiriöille herkissä kohteissa. Suojatut kaapelit on maadoitettu aina vain toisesta päästä. Maadoituksen tarkoitus ei ole toimia signaalin paluuna, ainoastaan suojana ulkoisia häiriötä vastaan. Suojatut johdot voi asentaa sellaisenaan mutta käyttämällä kutistesukkaa asennuksesta saa siistimmän.

Suojatulla kaapelilla toteutetut johdotukset on tehty tässä kuvasarjassa siten, että ensin johtimen toinen pää on valmisteltu maadoitusta varten. Kun tämä pää on juotettu kiinni, johdin kuljetetaan sille tarkoitettu reittiä pitkin ja katkaistaan mittaansa. Tämän jälkeen toinen pää siistitään ja juotetaan kiinni.

Kuori suojatun johtimen päästä 15mm matkalta ulompaa suojakuorta. Kierrä suojasukka yhteen. Älä kierrä suojaa johtimen tyveen asti. Toimiva tapa on kiertää johto ensin kokonaan ja lopuksi kääntää tyvestä vastapäivään jolloin sisällä kulkeva signaalijohdin ja sen eriste ei ole puristuksissa. Kireälle kierretty johdin sulaa helposti signaalijohtimen eristeiden läpi.

Pujota pätkä ohutta kutistesukkaa punoksen päälle ja juota johtimien päät. Kutistesukka painuu kasaan juottamisen lämmöstä. Kutistesukka myös sitoo osan juottamisen lämmöstä jollon signaalikaapelin ja suojamaan liitos ei lämpe johtimessa liikaa.

Lopuksi työn voi siistiä pätkällä paksumpaa kutistesukkaa.

Juota kaapelin valmistellun pään punainen johdin volumepotentiometrin keskimmäiseen juotoskorvakkeeseen. Maadoituksen voi juottaa busbariin kiinni.

Tarkista layout-kuvasta johtimen reititys putken kannalle ja leikkaa johdin sopivan mittaiseksi.

Tämän johtimen toiseen päähän juotetaan vastuksen ja kondensaattorin rinnankytkentä. Aloita kiinnittämällä kondensaattori vastukseen kuvan mukaisesti.

Pujota johtimeen kutisesukka ja juota signaalikaapeli vastuksen jalkaan. Varmista, etteivät suojasukan välistä tulevat säikeet oikosulje juotosta. Lämmitä sukka liitoksen yli paikoilleen. Älä juota toista päätä vielä putken kannalle.

Juota Bright-kytkimen kondensaattorit potentiometrin ja kytkimen välille. Aloita kytkimen alemmasta juotoskorvakkeesta. Juota kondensaattori aivan johtimen päästä kiinni. Mikäli tila loppuu kesken voi kytkimen mutteria löysätä ja kiertää tätä hieman jotta tilaa tulee enemmän.

Juota tämän jälkeen ylempi kondensaattori kytkimen ylempään juotoskorvakkeeseen.

Riippuen kondensaattorien johtimien pituudesta molemmat tai ainakin ylempi johdin yltää potentiometrin korvakkeelle. Mikäli molemmat yltävät, pujota johtimet korvakkeeseen kiinni. Älä juota vielä tätä liitosta. Varmista kuitenkin, etteivät johtimet ota kiinni alla kulkeviin johtimiin. Myöhemmin juotettaessa laita tilapäisesti alle suojaksi pala pahvia tms. juottamisen ajaksi. Vaikka järjestys on juotettaessa hankala, myöhemmin johtimien eristeet toimivat suojana avoinaisille johtimille estäen osuman potentiometrin koteloon.

Mikäli alempi kondensaattorin johdin ei yllä, tämän voi juotaa ylemmän kondensaattorin jalkaan.

Mittaa pätkä valkoista johdinta. Juota oikeanpuoleinen pää kiinni potentiometriin. Jätä vasen puoli juottamatta.

Juota kondensaattori DPDT-kytkimen ja busbarin väliin kuvan mukaisesti.

Juota vastus DPDT-kytkimen ja Treble-potentiometrin keskimmäisen juotoskorvakkeen väliin.

16 - Etupaneelin johdotus ja komponentit - potentiometrit

Juota johdin bass-potentiometrin keskimmäisen juotoskorvakkeen ja kytkentälevyn välille.

Juota vastus bus barin ja bass-potentiometrin vasemmapuoleisen juotoskorvakkeen väliin. Jätä potentiometrin puoleinen juotos vielä tekemättä. Asenna kondensaattorin potentiometrin laitimmaisten nastojen väliin. Juota vasemmanpuoleinen juotoskorvake, mutta jätä oikeanpuoleinen juottamatta. Tähän pisteeseen juotetaan myöhemmin johdin. (Huom. Kuvassa tämä on jo juotettu).

Juota johtimet Middle-, Bass-, OD Volume- ja Ratio-potentiometreiltä kytkentälevylle. Middle-potentiometrin johtimen voi sillata molempien juotoskorvakkeiden yli kuten kuvassa. Bass-potentiometrin oikeanpuoleisessa juotoskorvakkeessa voi tulla hieman ahdasta. Tässä juotetaan samaan pisteeseen kaksi johtoa ja yksi kondensaattorin kytkentälanka.

Sama työvaihe kuin edellä - kuvassa johtimien juotospisteet kytkentälevyllä.

17 - Etupaneelin johdotus ja komponentit - sisääntulon jakit

Juota sisääntulon jakeilta tulevat kolme johdinta: Kaksi valkoista, FET-asteen sisään- ja ulostulot sekä maadoituksen johdin. Jälkimmäisen voi kiertää bus barin ympäri ja juottaa siihen. Huomioi FET-sisääntulon jakin sillatut juotoskorvakeet (maadoitus - keskimmäinen juotoskorvake).

Sama työvaihe kuin edellä.

Juota suojattu kaapeli normal-jakin maan ja laitimmaisen signaalin juotoskorvakkeen nastoihin. Suojattu signaalijohdin tulee (kuvan mukaisesti) alempaan juotoskorvakkeeseen, maajohdin ylempään. Näiden juotoskorvakkeiden väliin juotetaan myös 1MΩ vastus. Juota jakin maa myös bus bariin.

Lyhennä johdin sopivan mittaiseksi ja juota sen toiseen päähän 22kΩ vastus. Tämä vastus juotetaan putken V1 kannan pinnille 2. Tässä päässä johdinta sen suojasukka jätetään kytkemättä ja eristetään. Varmista, ettei suojasukan välistä tulevat säikeet oikosulje signaalijohdinta. Johtimen ja vastuksen välin voi siistiä kutistesukalla.

18 - Etupaneelin johdotus ja komponentit - suojatut kaapelit

Juota suojattu kaapeli OD Level-potentiometrin ja kytkentälevyn välille. Potentiometrin puoleinen pää maadoitetaan, kytkentälevyn päästä kytketään vain signaalijohdin.

Sama työvaihe kuin edellä. Suojattu johdin on helppo juottaa siten, että ensin juotetaan signaalijohdin potentiometrin juotoskorvakkeelle ja tämän jälkeen suojamaa bus bariin samaan pisteeseen johon on juotettu potentiometrin maajohdin.

Sama työvaihe kuin edellä. Johtimen juotospiste kytkentälevyllä.

Juota suojattu kaapeli Ratio-potentiometrin keskimmäiselle juotoskorvakkeelle. Juota maa bus bariin.

Johdon toiseen päähän juotetaan 100kΩ vastus ja tämä juotetaan putken V2 kannan pinnille 7.

Juota suojatun kaapelin signaalijohdin Master-potentiometrin oikeanpuoleiseen juotoskorvakkeeseen. Jätä suojamaa toistaiseksi juottamatta.

Juota tämän johdon toinen pää kytkentälevylle.

Juota toinen suojattu kaapeli Master-potentiometrin keksimmäiseen juotoskorvakkeeseen. Juota nyt molemmat maadoitusjohtimet bus bariin.

19 - Takapaneelin johdotus - suojatut kaapelit

Tämä johdin tuodaan kytkentälevyn alta ja juotetaan efektiloopin send- ja return- juotoskorvakkeisiin. Nämä kaksi juotoskorvaketta kohdistetaan ensin vierekkäin. Näiden väliin on kätevää juottaa pätkä komponenteista leikattua kytkentälankaa ja lopuksi juottaa suojatun johtimen pää jompaan kumpaan juotoskorvakkeeseen.

Juota suojattu kaapeli Return-jakin signaalin ja maan juotoskorvakkeisiin. Suojattu johdin kannattaa kuoria melko pitkältä matkalta, 2cm ei ole kovinkaan liioiteltua. Näin signaalijohtimen saa yltämään kuvan mukaisesti asennettuna. Työnnä tämä johdin kytkentälevyn alta.

Juota Return-jakilta tuleva johdin kytkentälevylle.

20 - Johdotukset putkien kannoille ja näihin asennettavat komponentit

Juota suojattu kaapeli piirilevylle. Tämä on ainoa suojattu johdin jonka suojamaa juotetaan levylle kiinni. Työnnä johdin kytkentälevyn alta.

Juota johtimen toiseen päähän 68kΩ vastus ja juota vastuksen pää V2 putken kannan pinnille 2.

Juota V1 putkenkannan ja piirilevyn väliset johtimet. Pin 3 johdin kulkee levyn alta ja johdin juotetaan levyn etupaneelin puoleiselle sivulle. Jätä pin 6:lle tuleva johdin toistaiseksi juottamatta.

Sama työvaihe kuin edellä toisesta kuvakulmasta.

Juota kannan ja juotoskorvakeeseen tulevat komponentit. Tarkista ettei kuvassa vasemmapuoleisen vastuksen kytkentäjohdin osu efektilenkin jakin kontaktiin. Testaa tämä siten, että työnnät jakkiin plugin paikalleen.

Sama työvaihe toisesta suunnasta nähtynä.

Juota V2 putkenkannan johtimet. Huomioi 22pF keraamiset kondensaattorit jotka juotetaan pinnien 1 ja 3 sekä 6 ja 8 väliin.

Juota V3 kannan johtimet. Pinnien 3 ja 8 johdin kuoritaan pidemmältä matkalta siten, että johto voidaan juottaa samanaikaisesti em. pinneille.

Juota pääteputkien kantojen johtimet. Näissä kannoissa on kaksi juotoskorvaketta päällekkäin. Juota kuvan johtimet alempiin, reikiin.

Sama työvaihe kuin edellä.

Juota vastukset kannoille. Nämä juotetaan juotoskorvakkeen ylempiin reikiin. Keskellä olevat 1.5kΩ vastukset saa pujotettua paikoilleen siten, että johtimia lyhennetään riittävästi jolloin vastuksen voi pujottaa paikoilleen.

21 - Takapaneeliin kiinnitettyjen osien johdotus

Juota kolme johdinta jalkakytkimen jakilta.

Juota Presence-potentiometrin ja kytkentälevyn väliset kaksi johdinta.

Juota tasasuuntausputken kannan pin 8:lta johdin sulakepesälle ja tämän toiselta juotoskorvakkeelta toinen johdin kytkentälevylle.

Juota bias-virtalähteen johdin tasasuuntaajan kannan pin 6:lta kytkentälevylle.

22 - Hehkujen punottu johdotus

Hehkujen johdotus tiukaan punotulla kaapelilla vähentää niissä kulkevan virran aiheuttamaa magneettikenttää ja edesauttaa hiljaisen ja hurinattoman vahvistimen onnistumista. Löysä punos on yhtä hyödyllinen kun jättää nämä punomatta kokonaan. UralTone vahvistinsarjoissa käytetään yksisäikeistä johdinta hehkujen johdotuksessa sillä tämä pysyy hyvin muodossaan.

Työn voi tehdä kahdella eri tavalla. Johdon saa helpoiten punottua käyttämällä ruuvinväännitä. Toinen tapa on kiertää johtimet käsin. Molemmilla menetelmillä on etunsa ja haasteensa. Valmiiksi kierretty johdin jää purettuna päistään kiharalle kun taas käsipelillä kierretty jää helposti epätasaiseksi. Menetelmistä kannattaakin valita se joka tuntuu omaan työtapaan parhaimmalta.

Ruuvinväänninmenetelmällä johdon päät kiinnitetään porakoneen päähän. Toinen pää kiinnitetään ruuvipenkkiin tai jos käsissä riittää ulottuvuus päätä pidetään sormissa kiinni. Kierrä johdinta kunnes se on tiiviillä punoksella. Älä kierrä yli - tällöin johdin laskostuu eri kohdista. Sormin piteleminen toimii hyvänä kiertymisen rajoittimena.

Toinen tapa on mitoittaa putkien väliset johtimet ennakkoon ja juottaa johtimien päät kannoille. Mikäli johdin on jo kierretty, mittaa riittäväksi katsomasi pätkä kierrettyä johtoparia ja pura päästä punosta auki sen verran että saat juotettua johtimet putken kannalle.

Etuasteputket ovat juotettu siten, että johdot juotetaan aina pin 9:lle ja sillatuille pinneille 4 ja 5.

Layoutkuvassa hehkun punos on piirretty kahdella vihreän sävyllä. Johdotuksen napaisuutta ei tarvitse noudattaa. Tärkeintä on, että kannalta toiselle jatkettu hehkujohto on aina juotettu molemmista johdoista siten että hehku on kytkettynä sarjaan kannalta toiselle.

Kierrä johtoja yhteen kunnes punottu osio ylittää seuraavan putken kannan.

Lyhennä ja kuori edelliseltä kannalta tulevat johtimet ja juota uusi pari johtimia. Pinnien 4 ja 5 välisen siltauksen voi tehdä taittamalla sekä tulevan että lähtevän johtimen päät kohti toista pinniä ja juottamalla nämä johtimet yhteen.

Etene samalla tekniikalla kaikkien kolmen etuasteputken välit.

Pääteputkella edelliseltä kannalta tuleva johdinpari juotetaan kannan pinneille 2 ja 7. Pujota johtimet alempiin reikiin ja juota johtimet kiinni. Juota uusi johdinpari samoihin pinneihin niiden ylempiin reikiin ja jatka punoen tai punotulla johdolla toiselle pääteputkelle.

Etene toiselle pääteputkelle ja jatka tästä eteenpäin pidemmällä vedolla kohti merkkivaloa.

Merkkivalon juotosta voi helpottaa kuorimalla johdon päät melko pitkiksi ja taittamalla näiden päät.

Taita merkkivalon liittimet sivulle ja kierrä johtimien päät merkkivalon liittimien ympäri.

Arvioi muuntajalta merkkivalolle tarvittava johtimen määrä ja katkaise johdot. Kuori sekä muuntajalta tulevien johtojen päät että irtileikattujen johtimien päät ja kierrä ne yhteen kuten kuvassa.

Kierrä johtimet merkkivalon liittimien ympäri ja juota molemmat puolet. Lopuksi juota kaksi jäljellejäävää johdinta kytkentälevylle kuvan mukaisesti.

23 - Puolijohdetasasuuntaajan rakentaminen ja viimeistelyt

Kiinnitä puolijohdetasasuuntaajan liitinrunko kevyesti vahvistimen kantaan.

Taita ensin toisen diodin kytkentäjalat ja työnnä osa pin 6 ja 8 väliin. Juota diodi kiinni joko yläkautta tai pohjapuolelta. Huomioi asennussuunta. Raidallinen pää kohdistetaan pin 8 puolelle.

Taita toisen diodin kytkentäjohdin kannan pinnille 4 ja lyhennä pin 8 tuleva johdin. Pin 4 juotetaan samoin kuin edellä. Katodin raidalla merkitty puoli juotetaan ensimmäisen diodin johtimeen.

Lopuksi liimaa tasasuuntaajan kansi paikoilleen.

Kiinnitä etu- ja takapaneelin nupit. Käännä vahvistimen avoin sivu alaspäin ja ravistele mahdolliset irtoroskat pois.

Vahvistin on nyt valmis tarkistuksia varten.

24 - Tarkistukset

Ennen virtojen kytkemistä käy koko kytkentä läpi. Tarkista jokainen asennettu osa, sen arvo ja mahdollinen määrätty asennussuunta. Merkitse sekä osalistaan että layout-kuvaan jokainen tarkistettu komponentti.

Tarkista myös johdotus kauttaaltaan. Vertaile vahvistinta layoutkuvaan ja merkitse kaikki tarkistetut johtimet näiden molemmista päistä. Tarkista myös muuntajien johdotukset ja näissä oikeat jännitteet.

Tarkistamiseen kannattaa käyttää reilusti aikaa. On huomattavasti vaivattomampaa havaita virhe ennen virtojen kytkentää ja korjata virhe kuin vasta sen jälkeen, kun väärään paikkaan tai väärin päin ladottu komponentti on hajonnut vahvistinta käynnistettäessä. Uuden osan hankkiminen viivästyttää odotettua valmistumista suotta.

Pidä mielessä että onnistuminen rakentelussa ei ole taidoista tai kokemuksesta kiinni. Projektit menevät maaliin huolellisuudella ja työhön keskittymisellä.

25 - Käynnistämien ja mittaukset - mittaukset ilman virtoja

Huolella tarkistettu ja virheettömästi kasattu vahvistin on periaatteessa valmis käyttöön. On kuitenkin parempi edetä askel kerrallaan ja testata vastavalmistunut rakennussarja askeleittain.

Ensimmäiset mittaukset tehdään ilman virtoja. Aseta yleismittari vastusmittausaluelle joka on merkitty usein Ω-symbolilla. Mikäli mittarissa on useampi vastusalue (200Ω, 2kΩ, 20kΩ...) valitse näistä pienin 200Ω alue. Kiinnitä yleismittarin musta mittapää vahvistimen runkoon. Jätä alkuun putket asentamatta ja irrota puolijohdetasasuuntaaja kannasta, mikäli tämä on rakentamisen jäljiltä paikoillaan. Asenna sulakkeet sulakepesiin.

Mittaa jatkuvuus / nollan ohmin resistanssi seuraavien pisteiden ja rungon välitlä:

Virtalähteen elektrolyyttikondensaattorien C29, C30, C31, C32 sekä C33 miinusnavat
Sisääntulon ja kaiutinlähtöjen jakkien rungot
Bus bar ja tähän kytketyt potentiometrit

Huom: mittatulos näissä on aina jokusen kymmenyksen yli nollan. Mikäli mittatulos on kymmeniä ohmeja tai enemmän tarkista mahdolliset virheet.

Resistanssin mittaus C32 miinusnavan ja rungon väliltä. Kuvassa yleismittarin miinusnapa on kytketty hauenleukajohdolla potentiometrien bus bariin.

Seuraavaksi mittaa resistanssi samojen kondensaattorien plus-navoista. Resistanssin tulee kasvaa useisiin kymmeniin tai satoihin kilo-ohmeihin riippuen mittarista. Pieni satojen ohmien resistanssi ei ole normaali.

26 - Käynnistämien ja mittaukset - mittaukset virta päällä ilman putkia

Varmista vielä ettei putket tai puolijohdetasasuuntaaja ei ole asennettuna. Aseta yleismittari jännitemittaukselle ja mittausalueeksi vaihtojännite. Riippuen mittarista jännitteelle on omat valinnat vaihto- ja tasajännitteelle tai yksi yhteinen asento jännitteen mittaukselle ja erillinen valinta tasa ja vaihtojännitteelle. Vaihtojännitemittaus on merkitty V~ tai Vac. Useimmiten jos mittari on vaihtojännite (tai -virta) mittauksella näytössä on AC teksti. Tasajännitemittauksen valinnan merkintä on V⎓ tai Vdc.

Mikäli mittarissa on useampi mittausalue, valitse suurin mahdollinen jännitealue. Varmista myös, että mittarilla voi mitata kytkennässä käyttäviä jännittetä.

HUOM: Mittatulokset vaihtelevat riippuen mittauspaikan verkkojännitteen suuruudesta, osien toleransseista jne. Älä hämäänny jos mittari näyttää enemmän tai vähemmän. Tärkeitä on, että jännitteet ovat suunnillen samoja ja näiden keskenäinen suuruus on sama. 20 % heitto mittatuloksissa on tässä vaiheessa riittävä.

Varmista että yleismittarin musta mittapää on kytketty runkoon. Kytke virrat ja tee seuraavat mittaukset

Mittaa jännitteet tasasuuntausputken pinneiltä 4 ja 6. Jännite tulee olla n. 330Vac.
Irrota musta mittapää ja mittaa hehkujännite merkkivalon juotoskorvakkeilta tai minkä tahansa etu- tai pääteputken kannalta. Jännite on 6.3Vac
Mittaa tasasuuntaajaputken nastojen 2 ja 8 väliltä 5Vac jännite
Kiinnitä musta mittapää takaisin runkoon ja vaihda yleimittari tasajännite mittausalueelle V⎓. Mittaa jännite pääteputkien kannoilta pinniltä 5. Käännä BIAS-säädön trimmeriä kunnes mittari näyttää -44V.

Jännitemittaus tasasuuntausputken pinneiltä 4 ja 6.

Hehkujännitteen mittaus putken V2 kannalta.

Mikäli laite polttaa sulakkeet, savuaa tai tekee jotain odottamatonta sammuta virrat ja irrota verkkojohto. Varmista kytkennän jännitteetömyys mittaamalla jännite kondensaattorin C35 yli. Turvaraja on alle 10V.

27 - Käynnistäminen ja mittaukset - mittaukset virta päällä pelkällä tasasuuntaajalla

Sammuta virta ja asenna puolijohdetasasuuntaaja paikoilleen. Kiinnitä mittarin musta mittapää takaisin runkoon. Kytke virta ja mittaa jännitteet seuraavista pisteistä:

C33 plusnapa 470V
C32 plusnapa 470V
C31 plusnapa 445V
C30 plusnapa 415V
C29 plusnapa 410V
C23 plusnapa 17V

Mittaustarkkuus on 20 %.

Mikäli joku jännite puuttuu tai on merkittävästi matalampi sammuta vahvistin ja irrota verkkojohto. Ennen vianhakua varmista ettei em. kondensaattoreissa ole jännitteitä. Turvaraja on alle 10V.

28 - Käynnistämien ja mittaukset - mittaukset virta päällä putket asennettuna

Sammuta virta ja asenna putket paikoilleen. Väännä kaikki potentiometrit nollaan.
Kytke virta ja anna putkien lämmetä ja jännitteiden tasoittua. Mittaa jännitteet seuraavista pisteistä:

C33 plusnapa 440V
C32 plusnapa 439V
C31 plusnapa 372V
C30 plusnapa 322V
C29 plusnapa 315V
C23 plusnapa 12V

Mittaustarkkuus on 20 %.

Mikäli joku jännite puuttuu tai on merkittävästi matalampi sammuta vahvistin. Ennen vianhakua varmista ettei em. kondensaattoreissa ole jännitteitä. Turvaraja on alle 10V.

29 - Biasointi ja jänniteiden tarkistus putkien kannoilta

Mittaa jännite 1Ω vastuksen R49 yli. Säädä bias-trimmeriä kunnes mittari näyttää 0.027-0.038V. Mikäli mittauksissa käytetty mittari ei säädä aluetta automaattisesti, valitse mitta-alueeksi joko 200mV tai 2V.

Alla olevan linkin mittausohjeesta löytyy välilehdeltä ODS kytkennän putkien mittapisteet. Tarkista mittapisteiden jännitteet. Mittatarkkuus on edelleen 20 %. Tärkeintä on taas se, että jännitteet ovat suunnilleen tontilla ei voltilleen oikein. Putkien toimintapisteissä on vaihtelua ja jännitteet voivat heittää reilusti. Vaikka mittapisteet ovat merkitty putken kannoille, voi olla helpompaa seurata kannalta lähtevää johdinta ja tehdä mittaus kytkentälevyn päästä.

Mittausohjeet

Mikäli jännitteet poikkeavat merkittävästi odotetuista sammuta vahvistin. Ennen vianhakua varmista ettei em. kondensaattoreissa ole jännitteitä. Turvaraja on alle 10V.

Artikkelin loppuun on kerätty vianhakuun joitain tärppejä.

29 - Koesoitto

Testattu ODS on valmis soittamista varten. Kytke kaiutin ja kitara ja avaa voimakkuutta. Tätä säädetään useammasta paikasta ja on mahdollista että overdrive on kytkettynä jolloin voimakkuussäätöjä on signaalitiellä useampia. Myös levyllä olevat FET-sisääntulon ja overdrive-kanavan trimmerit voivat olla nollassa ja näin mykistää vahvistimen. Helpoin lähtökohta on käyttää normal-sisääntuloa ja ohittaa overdrive takapaneelin kytkimestä ja edetä trimmerien säätöihin sitten kun vahvistin soi.

Mikäli vahvistimesta ei jalkakytkimen asentojen (=takapaneelin ohituskytkimet) vaihdolla tule ääntä, sammuta virrat ja tarkista kytkentä. Taas vanhan kertauksena: mittaus ja odottelu että jännite laskee alle 10 voltin.

Vahvistimen bias-säädön voi vielä tehdä koesoittojen puitteissa uudestaan. Ohjeessa säätöalue on 50-70 % (0.027-0.038V mitattuna R49 yli) 6V6 putken maksimaalisesta. Suurempi lukema vähentää pääteputkien ylimenosäröä. Toisaalta suurempi lukema / bias-virta myös kuluttaa pääteputket nopeammin. Voit säätää bias-virtaa em. skaalan sisällä samalla kuunnellen missä kohden ääni muuttuu huonoksi. Optimisäätö on se jossa äänenlaatu ei heikkene mutta virta putkien yli jää mahdollisimman pieneksi. Suosittelemme bias-säädön tarkistamista kun laitetta on käytetty joitain tunteja sillä putkien toiminta voi hieman muuttua ensimmäisten käyttötuntien aikana.

FET sisääntulon ja OD kanavan trimmerit voi säätää sen mukaan mikä kuulostaa parhaalta. FET kanavalla voi lisätä vahvistusta tai vaimentaa jos käytössä on vaikka eri herkkyydellä olevia soittimia. Overdrive-kanavan trimmerillä voi säätää ensimmäisen putken gainia. Paras tapa säätöön on käyttää tähän aikaa ja kuunnella ja tunnustella mikä omaan korvaan ja käyttöön sopii parhaiten.

30 - Projekti nippuun

Vahvistin on nyt tämän ohjeen puitteissa valmis. Vahvistin tarvitsee kuitenkin vielä kotelon jonka voi tehdä itse tai käyttää valmista Princeton koteloa.

ODS:n kanssa voi käyttää kaksinappista jalkakytkintä joka on varustettu stereoplugilla. Sopivan kytkimen voi rakentaa itse. Jalkakytkin kontrolloi overdrive-kanavaa ja Pre-amp boostia (PAB). Vahvistimeen liitetty jalkakytkin ohittaa takapaneelin kytkimet.

31 - Käyttöohjeita

ODS voi poiketa totutusta, varsinkin jos kokemus nojaa perinteisiin kitaravahvistinkytkentöihin. Osa toiminnoista saattaa tuntua siltä, että vahvistimessa on jokin rikki. Pre-Amp Boost / PAB-tominto ohittaa osin tone-piirin, jolloin etupaneelin tonesäätimien asennot eivät vaikuta merkittävästi jos lainkaan soundiin. Tone-säädot reagoivat myös Rock / Jazz kytkimen asentoon - rock -asennossa säätimet "purevat" paremmin.

32 - Vinkkejä vianhakuun

Tähän lukuun ei monikaan halua päätyä. Ehkä ensimmäisenä nostattavana seikkana voi todeta, että kaikki ongelmat ovat aina selvinneet ja kaikista rakennussarjoista on tullut lopuin viimein soiva peli.

Lähes kaikissa tapauksissa syy toimimattomaan vahvistimeen on rakentajan virheessä. Vialliset komponentit ovat harvinaisia ja asettamalla tämän oletuksen syyksi ongelmaan usein sysää vianhaun sivuraiteelle. Sama pätee itse kytkentään. Rakennussarjat ovat testattu ja kokeiltu huolellisesti ennen myyntiin laskemista.

Olemme nähneet lukuisia toimimattomia rakennussarjoja ja ratkoneet näiden ongelmia. Useimmiten ongelmat ovat olleet väärin ladotuissa osissa ja huonoissa juotoksissa. Ohjeiden soveltaminen, modit ym. ovat myös välistä aiheuttaneet turhia haasteita.

Vianhaku on nopeinta ja vaivattominta tehdä mittarilla, mikäli vahvistin ei polta sulakkeita, sylje liekkejä tms. Vertailemalla jännitekartan tuloksia omiin mittatuloksiin saa nopeasti selvillä minkä putken kohdalla ongelma on. Jos etuasteputkelta puuttuu katodijännite (pin 3 tai 8) ja vastaavasti anodilla (1 tai 6) jännite on huomattavan suuri, putken läpi ei kulje virta. Tarkista johdotus sekä em. nastoille sekä kyseisen putken hehkun johdotus. Selvitä myös mitä kytkentälevyn puolella tapahtuu: onko komponentit oikeaa arvoa.

Saman tyypin putkia voi myös vaihtaa päittäin ja tutkia siirtyykö ongelma. Jos vika kulkee putken mukana, voi hyvin epäillä ettei putki ole ehjä.

Toinen jännitteellisen testaaminen tekniikka on käyttää eristettyä työkalua, esim. puinen syömapuikko on tähän kätevä väline. Kiinnitä vahvistin kaiuttimeen ja töki / siirtele johtoja, painele kytkentälevyä jne. samalla kuunnellen mikä kohta reagoi painallukseen. Koestetusta pisteestä tai läheltä yleensä löytyy huono juotos tms.

Jännitemittausten lisäksi voit myös seurata signaalia. Tähän tarvitset joko oskilloskoopin tai audioproben jolla voit tarkkailla miten signaali kulkee vahvistimen läpi. Layout-kuvaan on merkitty punaisin numeroiduin palloin "test point for audio signal". Seuraamalla näitä numerojärjestyksessä voit selvittää missä kohtaa signaali katkeaa. Yksi tyypillinen virhe on suojattujen johtimien oikosulut, joissa suojasukka on juotettasessa sulanut signaalijohtimen eristeiden läpi. Nämä johtimet kannattaa tarkistaa mittaamalla suojan ja signaalin välinen resistanssi.

Kun vika on rajattu, on ongelman selvittäminen helpompaa. Käy läpi komponentit (arvot, asennussuunnat) johdotukset ja juotokset ongelman kohdalta. Kytkentäkaaviosta voi selvittää kyseisen kohdan komponentit etsimällä ensin kaaviosta putken osanumeron ja tästä katsomalla millä numerolla merkittyä osia putkeen on kytketty. Osat voi myös päätellä lähtemällä liikenteeseen putken kannasta ja siitä lähtevien johtojen päistä löytyviin komponentteihin.

Putkitekniikka on melko kestävää ja sietää suhteellisen hyvin vikatiloja. Ihan pienestä kuprusta ei kannata säikähtää vaan tehdä mittaukset ja selvittää missä vika on. "En uskaltanut pistää päälle" on aika tyypillinen saate mitä olemme kuulleet. Tästä ajatuksesta kannatta pyrkiä yli. Mittaamalla jännitteet on huomattavasti helpompaa rajata ja tarkistaa vain osa kytkennästä kuin tarkistaa koko kytkentä yhä uudelleen ja uudelleen.

ODS-kytkennässä käytetään häiriösuojauksen takia suojattuja johtimia. Näissä melko yleinen virhe on liian pitkät juotosajat jolloin johtimen vaippa ja sisällä kulkeva signaalijohdin sulavat oikosulkuun. Jännitteiltään kohdallaan olevaa, mutta mykkää vahvistinta kannatta tutkia näistä johtimista aloittaen. Väännä kaikki potentiometrit ensin keskiasentoon. Mittaa yleismittarilla johtimen suojavaipan ja signaalijohtimen väliltä yleismittarin resistanssi tai jatkuvuus (piippaus) -asetuksella. Jos resistanssi on nollassa tai mittari piippaa, johdin on oikosulussa.

Mikäli vahvistinta ei voi kytkeä virtoihin, sulakkeet palavat heti, kytkennässä on palaneita osia jne. vian syy tulee selvittää jännitteettömänä. Näissä tilanteissa on syytä tarkistaa juotokset ja mahdoliset oikosulut vierekkäissä juotospisteissä / juotoskorvakkeissa (esim. noval-kannat) taikka kytkentälevyn alla olevat liian pitkäksi jääneet kytkentälangat. Yleismittarin jatkuvuus tai resistanssimittaus voi olla hyvä apu em. vikojen etsintään. Silmämääräisesti hajonneeksi tulkittava osa on luonnollisesti hyvä lähtökohta pohtia vikaa ja sen mahdollista aiheuttajaa.

Kun kaikki komponentit ja johdotukset ovat tarkistettu, tarkista kaikki juotokset. On yllättävää miten juottamatta jäänyt johto tai kylmä juotos voi olla johtamatta lainkaan sähköä vaikka silmämääräisesti liitos näyttäisi johtavalta.

Ota etäysyyttä. Tärkeintä on olla yrittämättä liikaa kerralla. Pitkä rupeama projektin ääressä yhdistettynä mahdollisesti vielä pidempään aikaan vianhaun parissa usein aiheuttaa tekijässä puutumista ja kykyä huomata virheitään. Jos homma menee vaikeaksi, ota pientä taukoa ja palaa projektiin uusin silmin.